maanantai 4. joulukuuta 2017

Joulukalenteri, luukku 4:Kuulumisia



Tämän luukun parissa perehdytään viimeaikaisiin kuulumisiini, lähinnä ratsastuksiin.

Aloitetaan vaikka viime viikon torstain koulutunnilla, joka sujui odotettua paremmin. Homma pähkinänkuoressa on se, että Ismollahan olen vain ja ainoastaan hypännyt. Torstaina koittikin sitten vihdoin se hetki, kun pääsin ruunan selkään aivan muissa mietteissä.
Tunnin aiheena oli itsessään vain helppo C radan asiat (tarkemmin he C 2 2000). Jo alkuun ajattelin, että ei tästä kyllä tule hölkäsen pöläystä, sillä Ismolla niin valtavat askeleet ja nyt niissä pitäisi oikeasti istua...Tunnin jälkeen fiilis oli kuitenkin erittäin hyvä, sillä pääsin Ismon kanssa aivan uudenlaiseen vireeseen. Kyllä tuo entisen elämänsä estetykki koulukiemuroihinkin taipuu, ja kepeästi!

Kaikki torstain kuvat (c)Aino

Raamikas heppa, perunasäkki ratsastaja, juuri näin.

 Ismon ravi on luultavasti se vaikein askellaji ja sen kanssa olikin työstämistä. Eniten ehkä vain oman istunnan kannalta...
Sain Ismoa kuitenkin kiitettävästi koottua, eikä se paljoa päässyt jolkotelemaan kaula pitkänä norsun askelin.
On se Ismo vaan niin hieno!


Niin tomeran näköinen Ismo!



Oikealaukka oli hieman liian vauhdikas ja
 kontrolli täys 0, kuvasta näkee tunnin teeman "villi ja vapaa".


Lauantaina talleiltiin taas kuvailujen ja kepparitreenien parissa!
Tallille saapuessani oli upea aurinkoinen sää ja koko Wiknerin miljöötä peitti paksu lumikerros.
Ensimmäiseksi rynnin tonttulakit ja kaiken maailman koristeet kainalossa Ismon luo. Ruuna sai kaulaansa parit jouluiset nauhat ja korvien väliin asettelin mini tonttulakin, joka ei kylläkään kuvissa hirveästi päässyt esille säälittävän kokonsa takia.
Itselleni laitoinkin samat varustukset ja lähdimme oitis Ismon kanssa käppäilemään tallin piha-aluetta läpi, kuvaaja perässä hölkkäilen.

Ismo katselee kauhistuneena taustalla, että mitä se onkaan taas saamassa naamalleen...
Kaikki Joulukuvat (c)Aino

Ismo ja minilakki.

Tämä on niin kiva kuva Ismosta,
ja menin itse sen pilaamaan hetkellisellä turhautumisen ilmeellä...


Vedimme kieltämättä aika paljon hilpeitä katseita puoleemme, eikä se ollutkaan mikään ihme, sillä kyllä itsekkin tuijottelisin jos keskellä pihaa seisoskelisi tonttulakkipäinen porukka!
Tämän jälkeen puin samat rekvisiitat Romeon päälle ja vaeltelin senkin kanssa pihassa jonkin tovin.
Romeo näytti kyllä niin suloiselta tonttuponilta, eikä ottanut ollenkaan nokkiinsa, vaikka poni paran päälle tungettiin ihmeellisiä härpäkkeitä.

Pieni ja pyöreä tonttu.

Tämäkin taas niin hieno kuva, jonka osittain pilaa märkä takkini. Kiitokset siitä Ismolle!


Kuvailujen jälkeen hoidin molemmat ruunat perusteellisesti ja Ismon varusteetkin pääsivät kunnon puunauksen alaisiksi, sillä sunnuntaina luvassa olivat seuramestaruus koulukisat! Alunperin kyseisiin kisoihin toivoin ainoastaan Romeota, sillä sen kanssa yhteistä matkaa löytyy monta vuotta ja poni on pommin varma. Viimeisenä ilmoittautumispäivänä päätin sitten kuitenkin repäistä menemään ja heitin Ismon toiveisiini, haha mitäköhän ajattelin? Ilmeisesti olin niin hyvissä fiiliksissä ollut torstain tunnin jälkeen, että innostuin täysin ajatuksesta köpötellä Ismolla kouluaitojen sisäpuolella.
Kaiken tämän puuhan jälkeen vuorossa oli vielä viikottaiset keppihevostreenit tallin Joulujuhlaan!

Sunnuntaina sitten kisailtiin ja Ismon nimi oli ilmestynyt omani vierelle. Asennoiduin etukäteen jo aika huonosti ja ajattelin, että ei tästä kummoista voi tulla, kun tälläinen kirppu hölksyy noinkin suuren hevosen selässä.

Aamulla alkoikin vakio sykeröpaja ja oma ajantajuni katosi kokonaan sykeröitä vääntäessä. Kello tikitti uhkaavasti ja Ismon kanssa olisi pitänyt olla jo maneesissa, kun aloin vasta ruunaa varustamaan hikipisaroiden valuessa otsalla.
Pikaisten varustelujen jälkeen lähdettiin kaatosateessa kipittämään maneesiin ja jännitys alkoi vyörytä jo korvistakin ulos.
Ismo näytti täysin eri hevoselta sykeröineen ja ai, että kun sitä saikin kaunistella!

(c)Aino

Verkassa Ismo tuntui hirmu kivalta ja sain siihen taas torstain tunnilta jääneen tuntuman takaisin.
Harmillisesti nämä hyvät vibat eivät riittäneet radalle asti ja koko homma menikin aikamoiseksi säädöksi. Ismo on Wiknerillä ollessaan ollut vasta yksissä koulukisoissa ja nämä olivatkin sille sitten toiset. Ruuna oli ihan ihmeissään, kun asteltiin kouluaitojen sisälle ja sen mieleen tuomarit olivat hevosia syöviä monstereita...

Ismo on kyllä niin komea!
(c)Helli

(c)Sofia


Rata lähti käyntiin aika tasaisella rytmillä ja Ismo meni aika kivasti itseasiassa! Ainoastaan tuo tuomarinpääty tuotti pieniä ongelmia pätkittäin ja Ismo katseli kentän toisesta päästä tuomareita silmänvalkuaiset vilkkuen. Koko radassa parhaita osuuksia olivat laukat ja keskiympyrät, ainakin tuomarin mielestä. Keskikäynti alkoi vahvalla otteella, mutta juuri sen osuuden lopussa Ismon mielestä oli aika jo ravailla, ja se ottikin sitten pari askelta ravia kesken kaiken, jonka seurauksena pisteitäkin lähti sitten pois. Laukkojen jälkeen meno olikin sitten aika epätasapainoista juoksemista ja suorastaan kauhistelen omaa ratsastustani radan lopulla...Tällä ”upealla” suorituksella vetäisimme sitten Ismon kanssa 59,545%. Tavoitteena oli saada vähintään 60%, eli se haave ei nyt ainakaan toteutunut, eikä kylläkään hyvän radan ratsastaminen.
Ismo oli kuitenkin hieno wannabe gp kouluheppa!

Radalla oli pätkittäin hyviä hetkiä, jolloin fiilistelimme Ismon kanssa upeaa tunnelmaa
 ja kuvittelimme olevamme jossain Olympia-kisoissa päästaroina.
(c)Helli

Hieno sykeröpää!
(c)Helli

(c)Helli

Tässäpä tämän eräiset kuulumiset. Ensi luukkuun!


-Juuli

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti