sunnuntai 24. joulukuuta 2017

Joulukalenteri, luukku 24:Hyvää Joulua!

Tyylipisteitä-blogin Joulukalenteri on nyt saatu päätökseen aika vaihtelevalla menestyksellä!
Luukkuja on jäänyt välistä ja jättipostauksia on sadellut joka väliin, mutta loppujen lopuksi kalenteri on kuitenkin tehty joka luukkua myöten loppuun.
Toivon mukaan olette nauttineet tämän kertaisesta kalenterista, sillä itselläni oli ainakin ilo tehdä tätä.
Kiitos vielä kaikille kalenteria seuranneille, ensi vuonna uudestaan!

(c)Aino


-Juuli

lauantai 23. joulukuuta 2017

Joulukalenteri, luukku 22 & 23:Blogihistoriani


Moni on varmasti jossain kohtaa tuumaillut historiaani blogimaailmassa ja pysähtynyt miettimään menneitä tutun oloisia blogeja. Hommahan on niin, että ennen Tyylipisteitä-blogia minulta löytyi toinen blogi, jota varmasti iso osa nykyisistä lukijoista seurailivat!

Tämä entinen blogini löytyi aikanaan nimellä Juulin hevoselämää ja ei kyllä koskaan päässyt edes omille kulta-ajoillensa...heh.
Jos oikein muistan, niin kyseisen blogin perustin 2016 elo-syyskuussa ja en kyllä voi sanoa olevani siitä ylpeä. 
Päivittelin blogia viikottain aina saman tyylisillä postauksilla ja en kyllä voi ymmärtää, että miten joku sitä jaksoi edes lukea? 

Nykyäänhän Instagramini on tulvillaan tuntipäiväkirjamaisia päivityksiä ja tili onkin muotoutunut vain ratsastuspäiväkirjaksi. 
Ennen homma toimi kuitenkin niin, että Instagramini lisäksi lisäsin blogiin jokaiselta tunnilta jotain hömppää. Postaukset olivat täynnä suttuisia puhelin kuvia ja yleensä niitä kuviakaan ei löytynyt paria enempää...Tekstit olivat täynnä kirjoitusvirheitä (hah, ihan kuin nykyään mikään olisi muuttunutkaan? :D) ja lukeminen kävi jo alkuun tylsäksi tekstin epäselvyyden takia. 
Kirjoitin tuolloin kutakuinkin tähän tyyliin; ”Eli joo tänään olin tunnilla ja oli kivaa! Menin ponilla X ja se ei oikeen totellu,eikä laukat onnistunu yhtään,mut lopussa meni vähän paremmin! Mut niin en nyt kirjota enempää,joten kattokaa vaan noita kuvia ja joo. X poni meni kyl tosi kivasti ja jäi hyvä fiilis!”
Huhhuh mitä menoa! Tungin huutomerkkejä joka väliin ja virheitä löytyi aivan liikaa. Kirsikkana kakunnpäällä on varmasti kirjoitustyylini, joka vastasi nuoren ponitytön puheslangia, eikä sopinut milläänlailla oikeinkirjoituksen raameihin.
 Puhumattakaan sitten pötköfiikiksestä, jonka sain silloin aikaan jättämällä pilkkujen jälkeen välilyönnit pois...Hyvä Juuli!

On vaikea ajatella, että noistakin ajoista on vasta kohta 1,5v ja täytyy kyllä todeta, että olen kaikinpuolin kasvanut ihmisenä ja kehittynyt joissakin asioissa edes pikkuriikkisen. Tuntuu niin jännältä, että ensimmäistä blogia pitäessäni en ollut, kuin reilun vuoden nuorempi, mitä olen nyt.. Hurjaa!

Juulin hevoselämää-blogin alku olikin aikamoista pakkopulla päivittelyä ja postauksien lukemiseen ei varmasti keneltäkään mennyt kahta minuuttia enempää. Blogin päätähtenä toimi tuolloinkin Romeo ja poniparka joutui kirjaimellisesti melkein jokaisen postauksen lässytyksen kohteeksi. Loppuun kerroin aina Romeon hoidoista ja tungin emoijeita joka väliin. Siis haloo, miksi?!
Blogi jatkoi kuitenkin urhoollisesti matkaansa 2017 keväälle, mutta sen jälkeen postaukset alkoivat vähenemään ja laatu heikentyi vielä silloista enemmän.
Ei siinä mennytkään kauaa, kun minä ja blogini olimme haihtuneet, kuin tuhka tuuleen ja Juulin hevoselämää-blogista ei ollut enää jälkeäkään!

Itselläni ei yksinkertaisesti riittänyt motivaatio, taikka taidot moisen työmaan pitämiseen ja päätin sitten vain antaa olla. 
En ilmoittanut asiasta minnekkään, vaan jatkoin suoraan pelkän Instagramin päivittelyä tavalliseen tapaan. Jotkut lukijat kuitenkin huomasivat kuitenkin hiljaiselon ja tulivat oitis kyselemään blogin kuulumisia, ja utelivat seuraavia postauksia.
Jokaisen kommenttiin vastasin; ”postauksia tulee kyllä, muta harvemmin”. Siinä samalla taisin kyllä huijata itseänikin, sillä eihän tämän jälkeen tullut postauksen postausta.

Tässä sitä nyt ollaan uuden blogin parissa aktiivisempana, kuin koskaan! Taitoni kirjoittamisessa tai missään muussakaan eivät ole vielä täydelliset ja virheitä sattuu, mutta sentään jotain kehitystä on tapahtunut ja pystyn blogia hyvällä omatunnolla pitämään. 
Nyt olen itse kasvanut ja hevoskuviotkin ovat vakiintuneet selkeiksi, eikä blogin teema ole enää hukassa. Kyllä tämä tästä vielä lähtee rullaamaan!

Toivon mukaan puksuttelen vielä pitkänaikaa blogini kanssa eteenpäin ja mahdollisesti matkanvarrella mukaan liittyy aktiivisia lukijoita, ja jonkinlainen maine.

Tästä vain suunta eteenpäin! :)


-Juuli

perjantai 22. joulukuuta 2017

Joulukalenteri, luukku 21:Romeon ja Ismon hoitokamoja, sekä varusteita

Nyt pääsettekin tutustumaan ruunien hoitolaukkuun ja ostamiini varusteisiin!
Romeolla ja Ismolla on tosiaan käytössä yhteinen laukku harjoineen, mutta molemmilta löytyvät sitten omat riimut. Kaikki tässä postauksessa näkyvät varusteet ja tarvikkeet ovat siis ostamiani ja ainoastaan omassa käytössäni!
Kaiken lisäksi esittelen tässä kolme satulahuopaa, jotka minulta löytyvät. Niitä käytänkin pääosin kisoissa ja vaihtelevat siis hepalta hepalle.

Aloitetaan vaikkapa laukusta ja tämän sisällöstä! Kuvat ovat 2016 kesältä, mutta ajavat asiansa hyvin, sillä kamat ovat edelleen samat. Pari uutuutta kuitenkin löytyy ja niistä laitan netistä otetut kuvat!


 Laukkuna käytössä on siis Showmasterin hieman kookkaampi kaveri! Sivuilta löytyvätkin kaikki taskut, joita on varmasti joka tarpeeseen. Laukun sisällä on vielä yksi vetoketjutasku, jossa säilytän "salaisia" heppanamejani.
Tämä on kyllä ollut erittäin hyvä ostos ja tilaa löytyy runsain määrin! Laukun olen todennut myös laadukkaaksi ja uskon sen kestävän vielä pitkänaikaa.

Luotto saippua.
 Nyt sitten varsinaiseen sisältöön, jonka uskon teitä kiinnostavan eniten! Aloitetaan vaikka varusteaiheisista tarvikkeista.
Varusteiden pesuun käytän siis kuvassa näkyvää Windsorin saippuaa, joka on kerrassaan mahtava! Tykkään etenkin sen tuoksusta, joka ei ole kuitenkaan liian voimakas, mutta jättää jälkeensä hennon sitruunaisen tuoksun. Suosittelen tätä saippuaa!
Saippuan kaverina on tietenkin sieni, josta ei hirmuisesti voikkaan kertoa. Sieni mikä sieni!

Uskollisesti samat harjat ajavat asiansa vieläkin!
 Sitten harjoihin ja muuhun!
Näitä löytyykin suhteellisen paljon ja valinnan varaa onkin aika paljon. Sen erikoisempaa väriteemaa ei ole ja tavaroiden väri vaihtelee laidasta laitaan.
Käydään vielä harjat läpi vasemmalta-oikealle, aloittaen ylärivistä!

Ensimmäisenä löytyykin Pennygirlin pöly- ja kovaharja. Eivät ole mitään laatutuotteita, mutta toimivat hyvin käytössä.
Sitten seuraavana on Horzen pehmeäharja, jota käytän pääosin pään harjaamiseen ja tästä syystä pääharjani ovat jääneet vähälle käytölle.
Yläriviltä löytyy nyt sitten enää kaikki sukani;muovisuka ja kaksi kumisukaa! Ei niistä sen enempää.
Alarivilla onkin tämä kuuluisa Magicbrush, joka on kylläkin tämä "feikki"versio. Toimii silti hyvin ja on aika hienon näköinen seeprakuvoisten blingien kanssa! (eivät näy kuvassa)
Tämän vierestä löytyvät harjaan tarkoitetut harjat. Kuten kuvasta näättekin, niin käytössäni on varsinainen harjan harja Pennygirliltä, sekä sitten perus merkitön harjakampa.
Viimeisenä alarivillä ovatkin pääharjat ja kaviokoukut, joiden merkeistä ei ole taaskaan mitään hajua. Harmaa koukku on kylläkin Pennygirlin!


Viimeisenä laukun pohjalta löytyvät leitityskuminauhat ja heppanamit! Nameja minulta löytyy porkkana- ja banaanimaussa.

Siirrytään seuraavaksi sitten ruunien riimuihin ja niille ostetuihin otsapantoihin, joista en vielä maininnut. (pannatkin ovat ostamiani)



(c)Helli

Molemmille olen ostanut otsapannat päivittäiseen käyttöön. Pannat ovat melko samanlaisia, mutta Ismon omassa on paljon pienempiä blingejä. Molemmissa on kuitenkin valkeita blingejä.
ja kuinka ollakkaan, en muista kummankaan merkkiä ja pannat kökkivät tallilla...Pikku vikoja! Antakaa tämä moka anteeksi, heh.

Molemmat riimukuvat (c)Aino


Ruunilla on otsapantojen lisäksi siis aijemmin mainitut riimut käytössään. Nekin ovat melkein samanlaiset, mutta Romeon oma on sininen ja Ismon musta! riimut ovat merkiltään JH collectionia.

Nyt sitten postauksen viimeisiin esiteltäviin kamoihin, satulahuopiin!
Käytöstäni löytyy siis kolme erilaista huopaa punaisen ja sinisen väreissä.


 Ensimmäisenä esittelyyn pääsee 2016 HIHS´istä ostettu hieman oranssiin taittava punainen
huopa. Tämä on varmasti näistä kolmesta suosikkini, sillä tykkään hirveästi huovan kanteista ja koristenauhasta!
Heheh...Tämänkään merkkiäni en saa päähäni, vaikka huovassa massiivinen logo onkin. Pahoittelut näin vähäisestä panostuksesta esittelyjen eteen!


Vihoviimeisenä postaukseen pääsevät nämä kaksi huopaa!
Tummansinisen ostin käytettynä ja vuosien saatossa siitä on merkki kulunut pois, joten eipä ole taaskaan tietoa merkistä!
Punainen huopa on kuitenkin suoraan kaupasta ostettu ja kyseessä siis Showmasterin huopa.

Noniin, päätetäänpä tämä tähän.
Jälleen kerran luukku tulee myöhässä ja panostus on täysi nolla...Hohhoijaa!
Toivottavasti kuitenkin jaksoitte lukea ja luukku ei ollut täysin epäonnistunut.

Nyt sitten ensiluukkua odottelemaan!




keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Joulukalenteri, luukku 20:Romeon kuulumispostaus


Floppi mikä floppi, tämä kalenteri jatketaan loppuun asti! Monien ideoiden toteuttamisen epäonnistuttua, tämäkin luukku tehdään improvisoiden ja otsikosta päätellen voittekin jo arvella teeman.
Tänään Romeo saakin siis ”kertoa” kuulumisiaan viime viikoilta, sekä jakaa hieman omia joululahja toiveitansa ja mahdollisesti jotakin muuta! Nauttikaa!

-Romeo
”Äh, joo hei vaan. En oikein jaksaisi kertoa mitään...Tuo Juuli vain satunnaisesti tuli ja kyseli minulta (ilmeisesti katsekontaktia ja ajatustenlukua käyttäen) kaikenlaista. Niin ja hei!!! Ootteko ylpeitä musta? Pääsin blogin Joulukalenterin kansikuvaan, jippii!
No, mutta siis kuulemma mun piti kertoa viime viikkojen tunnelmista? Ööm, no hmm...Ei ole ollut mitään erikoista. Olen normaaliin tapaan päivittäin tuntikäytössä ja nyt tällä viimeisellä viikolla joudun saamaan niskaani kokoajan koristeita...En tykkää!
En myöskään jaksaisi tehdä tunteja, sillä tälläkin viikolla jouduin ylittämään kavaletteja ja puomeja, ei näin. Ei minua lähellekkään puomeja.
Haluaisin vain päästä loman viettoon ja syödä. Ah, joo just vaan syödä!
Sitten mun piti kertoa lahjatoiveita? No niitähän löytyy!
Ensinnäkin haluan, että päivittäiseen ruokamäärääni lisätään yksi heinäannos. Haluan myös paljon lisää heppanameja, etenkin niitä porkkanan makuisia mitä Juulilta aina löytyy!
Ja no sitten haluaisin ehdottomasti lisää vapaapäiviä. Eikö riittäisi, että tekisin vaikka yhden tunnin viikossa? Kuulostaisi paremmalta. Siinä varmaankin kaikki toiveeni? Haluan ruokaa ja chillailua! Ja ainiin, haluan päästä myös useammin tarhaamaan ruunaporukkani kanssa kyllä ehdottomasti!
Noniin, nythän on siis jo viimeinen viikko ennen Joululomaa. Tällä viikolla ei tarvitse tehdä töitä, kuin enää pari päivää ja sitten saan sanoa pariksi viikoksi heipat kaikille ponitytöille, jes!
Ei enää hetkeen inhottavaa satulavyö säätöä ja jääkylmien kuolainten tuputtamista. Muistakaa hei sitten lämmittää mulle ne kuolaimet, ei tunnu kivalta muuten!
Eipä mulla muuta varmaan? Ihan kivaahan täällä Wiknerillä on. Haluaisin vain kovasti lisää vapaapäiviä ja ruokaa, sekä sitten johtaa tarhapoppootani! Isommat kaverit tuppaavat aina uhittelemaan jos tulen lähelle...Ei kivaa!
No mutta joo, heippa!”

Siinäpä teille terveisiä erittäin ”joulumielellä” olevalta Romeolta!
Nyt vain huomisen luukkua odottelemaan. Toivon mukaan viimeiset neljä luukkua onnistuvat suunnitelmien mukaan! Harmillisesti kalenteri ei tosiaan ole tänä vuonna toiminutkaan niin mallikkaasti. ”:D


-Juuli

tiistai 19. joulukuuta 2017

Joulukalenteri, luukku 19:Kuvia viime viikoilta


Joudun tämänkin luukun parissa tuottamaan pienehkön pettymyksen, sillä en saanutkaan suunnittelemaani postausta aikaan. Kunpa päivissä olisi enemmän tunteja!

Nyt luvassa siis kuvapostaus, eli lähdetään liikkeelle "Enemmän materiaalia, vähemmän tekstiä" teemalla.
Kaikki kuvat ovat parin viikon sisällä otettuja!

Kaikki nämä kuvat ovat (c)Aino/Ines !

Historian rennoin laukkakuva! Missä ratsastajan ryhti...? 


Taisimme olla Ismon kanssa hieman uupuneita tunnin lopuksi...?

Niin komea Ismo!

Nämä kuvat ovat siis viime viikon torstailta, 14.12..
Kaikki tonttuisat kuvat (c)Sofia
Maanantaina 18.12. olikin kauden viimeinen esteintensiivitunti
 ja tällä kertaa reviteltiinkin tavallista enemmän. Jälleen Ismo ratsuna!
Sarjamme "Tänään kokeillaan jotain uutta", sai tälläkin tunnilla jatkoa...
Ensin menimme kaksin käsin, sitten ilman toista kättä, ja lopuksi...

Liitelimme esteiden yli ilman käsiä!

Ismo on kyllä niin symppis, luottokamu!

Jo ihan esteen kokoine este...Hui!





Paras tonttuhepo!

Tässäpä tämä, ensi luukkuun! Luukkuideoita saa heitellä kommentteihin ja tietty muukin mukava palaute on sallittua. :D


-Juuli

sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Joulukalenteri, luukku 15, 16, 17 & 18:Faktoja blogin ylläpitäjästä ja päätähdistä


Kalenteri ei ole kyllä hääppöistä menestystä saanut...Alku oli varsin vakaata ja varmaa, mutta nyt viime luukkujen parissa on ollut aikamoista säätöä. Kuten otsikosta voittekin jo päätellä; Tämäkin postaus on monen luukun yhdistelmä! Kiitokset tästä myöhästelystä ja huonosta aikatauluttamisssta kuuluvat minulle.
Jospa nyt tästä edespäin loppu luukut tulisivat ihan erillisinä ja oikeina päivinä?

Tämän luukun parissa perehdytäänkin nyt siis blogin kärkikolmikkoon, eli minuun ja kahteen hoitohevoseeni. Blogistani löytyy kylläkin erilliset esittelysivut, joissa on kourallinen tietoa juurikin minusta ja näistä karvakorvista. Mutta otetaanpa vielä vähän kertausta ja nyt enemmän luettelomuodossa!

Tässä nyt tiivistetystä faktatietoa näppäimistön äärellä ahkeroivasta tytöstä, joten jatkahan ihmeessä lukemista.

-Nimimerkkini on Juuli, mutta totuushan on se, että tuo on vain lempinimeni. (Hui mikä shokki?!) Oikealta nimeltäni olen siis Julianna, mutta pienestä pitäen käyttöön on muotutunut Juuli, joten kutsukaahan tekin minua sillä nimellä!

"Yllättäen" Ystävänihevonenhuppari päällä.
(c)Aurora

-Olen syntynyt 26.5. 2003, ja tällä hetkellä mittari siis neljäätoistavuotta! Blogin ylläpitäjänä toimiikin vasta nuoren naisen alku!

-Pituuteni hipoo 164cm, ja lääkärin mukaan kasvan tästä enää korkeintaan parisen milliä. (Haha jes, tämä tarkoittaakin, että en koskaan kasva liian isoksi Romeolle! :D)

-Painan reilut...Siis ei, ei painoa! Omistan paksun ruskean reuhkan, joka sisältää reippaasti monia eri ruskeansävyjä ja ei ole epäilystäkään, etteikö hiuksiani erottaisi kilometrien päähän. Oma ”tavaramerkkini” voisikin olla hiukseni, jotka lepattavat villeinä ratsastaessa?

-Luonteeltani olen suhteelisen ujo ja mielikuvitukseni laukkaa aina lujaa. Toisinaan olen taas avoin ja reipas, eikä itsehillintää ole juuri lainkaan! Veikkaisin, että olemukseni riippuu ihan seurasta ja päivästä. Pohjimmiltani olen kuitenkin suhteellisen sosiaalinen ja avoin kaikelle uudelle!

Kuvassa minä ja Patsy alkusyksyllä,
hieman sateisissa tunnelmissa kävelimme talliin.
(c)Aino

-Olen harrastanut vuosien mittaan vaikka mitä uinnista jääkiekkoon! Ansioluettelostani ei siis jää puuttumaan harrastuksien monipuolisuus...Tällä hetkellä pyörin kuitenkin vain hevosten parissa ja elämääni kuuluu kaiken heppailun lisäksi keppiotukset! Harrastan siis keppihevosia vielä kaiken lisäksi ja minut löytää Instagramista myös tämänkin harrastuksen puolelta:

-Tykkään eläimistä (etenkin hevosista, daa!)
ja kaikesta missä voi käyttää omaa luovuttaan. Näin ollen lempipuuhiini kuuluukin siis mm.piirtäminen, askartelu, ompelu, valokuvaus....yms.  

Siinäpä tämän kertaiset faktat minusta! Tulevaisuudessa voisin perehtyä vielä paremmin vaikkapa lempiruokiini ja muihin kiinnostuksenkohteisiini?
Nyt siirrytäänkin sitten kavioeläimiin.
Voisimme aloittaa Romeosta, sillä se liittyi elämääni rutkasti ennen Ismoa ja täytyyhän nyt iäkkäämmästä herrasta aloittaa!

-Romeon kokonimeä ei ole tiedossa, mutta lempinimiä siltä kyllä löytyy! Tässä muutamia esimerkkejä; Rompom, Romppu, Romspa, Pallero...Ja lista vain jatkuu. ”:D

<3
(c)Aino

-Poni on syntynyt vuonna 2002 eli tällä hetkellä on 15v. Ikä alkaa siis jo pikku hiljaa painamaan, mutta sitä ei kyllä ponista huomaa. Se on ikuinen varsa ja jekkuja joutuu loputtomasti!

-Rodultaan Romeo on Eestinhevonen ja ei olekkaan, kuin n. 140cm säkäkorkeudeltaan. Oikein näppärän kokoinen!

-Romeo omistaa aikamoisen luonteen ja voisin ihan suoraan sanoa, että itseppäisyys on sillä vahvimmillaan. Poni ei koskaan tarkoita mitään pahalla, vaan ennemminkin vain testailee ja esteillä sen kanssa onkin varmasti kaikista hankalinta. Romeo ei siis hirveämmin esiinny estetunneilla! (Kaikesta huolimatta vedin sen kanssa parit estetunnit läpi jokunen vuosi sitten ja jopa yhdet kisatkin löytyvät menneisyydestä!)


Romeon kanssa olemme juuri vetämässä He C rataa
 ja kyseiset kilpailut olivat jo neljännet tämän ponin kanssa.
(c)Katri


-Romeolta ei löydy mitään erityisiä lempijuttuja, muuta kuin syöminen ja nukkuminen...Mutta voisin veikata, että ponin lempiherkkuja ovat porkkanaherkkupalat, joita sille annan aina ”töiden” jälkeen!

-Romeota aloin hoitamaan  5.1. 2016, eli alle kuukauden päästä tulee kaksivuotta hoitoa täyteen!

Suloinen poni!


Romeostakaan en nyt sen koomin kirjoittele, sillä varsinainen ”romaani” löytyy ponin omalta sivulta!
Seuraavaksi sitten viimeiseen, mutta ei suinkaan vähäisimpään esiteltävään.

-Toisin, kuin Romeolla, Ismolta löytyy kokonimi, joka onkin astetta haastavempi;  Ishtar v.d. Zwartbleshoeve
Ja tietenkin ruuna omaa yhtälailla kasoittain lempinimiä ja mitä olisikaan postaus ilman niiden kertaamista? Tässä suosikkejani; Izmoboe, Ishmael, Ismolaattori...

Ismon kanssa ekaa kertaa kouluaitojen sisäpuolella.
(c)Helli

 -Ismo on syntynyt 2008, eli on siis astetta nuorempi kaveri!

-Säkäkorkeutta ruunalta löytyy reilut 165cm. Ismo ei siis ole hirmu korkea, mutta massaa siltä kyllä löytyy. Sen iso pää ja rotevat luovatkin varmaan suuruuden efektin.


Söpöilyä Ismon kanssa.
(c)Aino

-Ruuna on rodultaan Belgian puoliverinen. Eipä tässä kai muuta?

-Ismo on luonteeltaan aika säyseä ja lempeä. Sen kanssa harvemmin tulee mitään ongelmia ja ruuna on hirmu symppis! Ainona miinuksena on kylläki se, että Ismo parka luulee edelleen olevansa pieni sylikoira...Voi toista!


-Erikoisfaktana voisin paljastaa Ismon lempiherkkuja ja puuhia! Ruuna on osoittautunut harja-addiktiksi. Tästä syystä otankin harvoin koko hoitolaukkua tai tallin omaa harjalaatikkoa karsinaan, sillä Ismo alkaa aina tonkimaan välineitä läpi ja useimmiten jokainen niistä käväisee vähintään kerran ruunan suussa. Pariin otteeseen hoitolaukkunikin sai kovan kohtelun, kun Ismo päätti sitten mutustella sitä ja lopuksi viskoa ympäri karsinaa...ohhoijaa! Lempiherkku on taas sitten luultavimmin banaaniherkkupalat. Niitä Ismo saa useimmiten tunnin jälkeen (haha, ainostaan minulta, sillä olenhan tämä professional namutäti...)!

Kuvassa viiletämme alkusyksyn estekisoissa Ismon kanssa.
(c)Sofia


-Ja vielä viimeiseksi vähemmän itse Ismoon kuuluva fakta; Ruunan hoitamisen aloitin 6.11. 2017.

Nyt alkaisi koko postaus olemaan pulkassa! Tällä kertaa hieman tiivistetympi ja osittain tylsempi luukku, mutta lupaan nyt loppu luukkujen ajan jatkaa samaa panostusta, mikä oli alussa.
Jos jokin asia jäi sinua askarruttamaan minun tai hevosten suhteen, niin kysäise ihmeessä kommenttien puolella!
Ensi luukkuun!


-Juuli

torstai 14. joulukuuta 2017

Joulukalenteri, luukku 13 & 14:Lisää kuulumisia


Jälleen kerran huonon aikatauluttamisen takia en ehtinyt eilen laittaa kolmattatoista luukkua, joten teen sen nyt samaan syssyyn neljännentoista luukun kanssa!
Tässä luukussa perehdytään parin viime viikon kuulumisiin, mutta tällä kertaa hieman tiivistetymmin.

Kaikki kuvat (c)Aino tai Ines, ellei toisin mainita.
Viime viikolla koulukisojen jälkeisen tunnilla pääsin taas Ismon selkään, mutta hieman erilaisissa merkeissä. Keskellä koulupäivääni puhelimeen kilahti kuva tuntilistoista ja ilokseni nimeni vieressä luki "Ismo"! Hetken päästä kuitenkin huomasin, että tänään ei mentäisikään niin keskittyneesti ja tosissaan, vaan hihhuloitaisiin peräti ilman satulaa. Pienen tirskahtelun jälkeen otin aiheen puheeksi tallin Whatsapp-ryhmässä ja totesimme useamman henkilön kanssa, että Ismolla ei ole menty sen Wiknerillä oloaikana kertaakaan ilman satulaa! (Kenties ruunan jättimäisten askelien ja hieman epämukavan selän takia...?:D)
Tietenkin ryhdyin "haasteeseen" ja päätin, että tänään kokeillaan taas jotain uutta.

Rohkea Ismo kantaa selässään holtitonta perunasäkkiä!
(c)Sofia
Tunti alkoikin hieman epävarmlla otteella, sillä alkuun Ismo oli täysin ihmeissään uudesta fiiliksestä, kun ratsastajan välissä ei ollutkaan satulaa. Yllättävän viisaasti ruuna kuitenkin käyttäytyi, eikä possuillut lainkaan! Pariin otteeseen se hieman kaahaili ja mulkoili valkuaiset vilkkuen ympärilleen, mutta ei onneksi säätänyt sen kummempia.
Tunnilla pääosin siis leikimme paria leikkiä ja kulmaviestissä pääsimmekin loistamaan Ismon kanssa! Ihme ja kumma, kyllä tämäkin otus pystyy kääntymään erittäin tiukkoja käännöksiä.
Ennen leikkejä kuitenkin vedimme alkuverryttelyt, jotka venyivät hieman suunniteltua pidemmäksi Annie-ponin oman shown takia...Hupsu poni!
Tunnin lopuksi olin osittain helpottunut, että Ismo kulkikin niin siististi ja laukoissa toimi ehkä jopa parhaiten. Samalla olin kuitenkin erittäin iloinen, sillä oli kerrassaan mahtavaa päästä kokemaan jotain uutta Ismon kanssa!
Lisäksi sovimme tunnin alussa parin kaverini kanssa, että saisin seuraavalle tunnille muumitikkareita jos en putoa kertaakaan...Ja niinhän siinä kävikin, että ansaitsin tikkarini!

"Oman elämänsä sylikoira", Ismo!
Leikkitunnin jälkeisenä lauantaina piipahdin taas tallilla kepparitreenien ja heppojen hoitelun parissa. Tallille tullessani Ismo oli käynyt makuulleen ja veti sikeitä päiväunia, kuinka sööttiä! Tietenkin ruunan herättyä hipsin karsinaan silittelemään ja oleilemaan...Pakkohan se oli! Ismo on niin liikuttava, kun välillä luulee valehtelematta olevansa sylikoiran kokoinen ja tunkee päänsä syliin rapsutuksia kaipaillen. 
Seuraavana päivänä olivatkin kauan odotetut Joulujuhlat, joissa esiinnyin Joulupkkina kepparikatrillissa! Hauskaa oli ja puuro kyllä maistui.

Hieman villihköä vastalaukkatreeniä...

Viikkoa myöhemmin torstaina, eli itseasiassa tänään koittikin taas tuntini ja kuvista päätellen saatoitte huomata kuka toimi jälleen ratsunani.
Tunnin aiheena olivat tällä kertaa väistöt ja vastalaukat, jotka sujuivat omalta osaltamme aika vaihtelevalla menestyksellä...Pätkittäin yhteinen sävel kuitenkin löytyi ja ensimmäisten laukkojen kohdalla löysin aivan uusia nappuloita Ismon kokoamiseen. Etenkin laukassa Ismoa on hieman vaikea koota ja saada kulkemaan reippaasti, mutta ei liian kovaa. Tällä kertaa tapahtui siis hieman kehitystä laukkojen suhteen!


Tunnin päätehtävät sujuivat ihan kelpo hyvin ja loppua kohden vastalaukatkin alkoivat sujumaan. Väistöt onnistuivat itseasiassa aika hyvin ja paljoa moittimista ei ole!
Välihölkkäilyjen aikaan saimme ehkä kaikista parhaimmat pätkät aikaan. Pääsin kerrankin työstämään Ismoa ravissa ja aloin hoksaamaan omassa ravi-istunnassani uusia juttuja, mm.mten myödätä keskivartalolla paremmin ja olla jännittämättä hartialinjaa. Istuntahan on ikuinen työmaa, mutta tänään tapahtui jotakin kehitystä.
Ismon kanssa ravi on itselleni hankalin askellaji juurikin sen pomppuisuuden takia. Ismo vain sattuu omaamaan erittäin suurehkot askeleet ja silloin, kun niissä pitäisi oikeasti istua, niin on kyllä lihakset kovilla!

On tämä hepa kyllä niin komea ja raamikas! (oisin, kuin kuski...;) )

Ratsastaja näyttää taas parhaita puoliansa=perunasäkkeilyä.



Hörökorva vauhdissaan.
 Kaikinpuolin viime tunnit ovat siis olleet oikein kivoja olen edelleen kyllä niin kiitollinen, että pääsen näinkin taitavalla ja haastavalla hevosella ratsastamaan. Paras treenikamu!

Tässäpä tämän kertaisia kuulumisia. Romeosta ei olekkaan hetkeen kuulunut mitään, sillä en ole sillä aikoihin mennyt. Poni on kuitenkin saanut joka viikko useaan otteeseen hemmotteluhoitoa tallilla ollessani.
Mutta nyt näkemiin!


-Juuli


tiistai 12. joulukuuta 2017

Joulukalenteri, luukku 12:Kysymyksiä ja vastauksia

 Nyt olisi jälleen aika kysymys-vastaus postaukselle! Tällä kertaa homma toimii niin, että te saatte laittaa kommentteja tämän postauksen alle ja vastaan suoraan kommenttiboxissa niihin. Nyt siis jälleen historian lyhyintä postausta luvassa...Toivon mukaan kommenttiboxi täyttyisi sitten enemmän!


Joulukalenteri, luukku 11:Joululahja toiveitani




Tässä luukussa kerron parista lahjatoiveestani, jotka liittyvät tavalla tai toisella hevosiin!
Luvassa jälleen kerran hieman lyhyempää postausta, mutta parempi sekin, kuin ei mitään.

Kuvahaun tulos haulle hööks lahjakortti

Ensimmäisenä listaltani löytyy aikalailla joka vuotinen toive, lahjakortti Hööksiin! Jos joku ei Höksistä ole kuullutkaan, niin kyseessä on ratsastus- ja hevostarvikekauppa, joka onkin yksi suosikeistani.

Lisäksi toiveista löytyy uudet ratsastushousut! Itseltänihän löytyvät vain kolmet housut ja uusia kyllä kaivattaisiin...Käytössäni on nyt ollut CRW-grippihousut harmaassa värissä, sekä sitten punaiset housut perus polvipaikoilla. Lisäksi kaapistani löytyy tietenkin kisahousut, jotka ovat myöskin CRW-merkkiä!

Nämä housut ovat siis listalla. Mallina siis JH-Collectionin Lioni housut koko paikoilla! Itse haluaisin kyseiset housut juurikin tuossa mariinin värissä.

Ja kuinka ollakkaan, listalta löytyvät myös ratsastushanskat. Tällä(kin) kertaa toivon Roeckl-hanskoja ja kyseessä olisivatkin jo kolmannet sellaiset! Kyseisen merkin hanskat olen todennut itselleni parhaiksi ja tykkään hirveästi niiden materiaalista, sekä tietenkin ulkonäöstä.

Kuvahaun tulos haulle roeckl hanskat
Yllättäen haluaisin hanskat mustassa värissä!
Muita hevos- tai ratsastusaiheisia toiveita ei listaltani löydykkään. loppu lista on kuta kuinkin täynnä tämän kaltaisia toiveita; "Joku kiva huppari, paljon suklaata, jonkin näköiset juoksuhousut..."

No mutta tämä postaus alkaa olla nyt purkissa, joten eiköhän sanota taas heipat!
(psst, pahoittelut, että tämä luukku tulee päivän myöhässä! En millään kerinnyt eilen tätä julkaisemaan...)


-Juuli