torstai 8. maaliskuuta 2018

1, 2, 3...ja lentoon!


Ulkomaanmatkan jälkeen heppailu on jatkunut normaaliin tapaan ja pian edessä olisivat estekisat!
Viime postauksessa keskityin astetta vähemmn hevosiin, joten nyt kahmaistaankin oikein suuri ja mehukas pala viime viikkojen ratsastuksista.

Heti Suomeen tultuani maanantaina oli edessä lomaviikolla skipatun esteintensiivin korvaus.

Tunnille sain onnekseni uljaan esteratsuni Ismon, ja ai että, kun tuntui hyvältä päästä viikon tauon jälkeen tuttuun satulaan!

(c)Eela
Alkutunti kuluikin aikalailla yhteisymmärryksen löytämiseen ja koitin itse lähinnä pysyä ruunan valtavissa liikkeissä mukana. Kyllä tuo viikonkin tauko teki tehtävänsä...
Tunnin ensimmäiset hypyt sujuivat moitteettomasti ja saimme Ismon kanssa sen tutun "flow"-tilan päälle.

(c)Ellen

Helpon tuntuisten hyppyjen jälkeen taisin kuitenkin olla aika unessa, ja ehdin suorastaan nuolaista ennen, kuin tipahtaa...

Tässä keskittymiskyvyn puutteen seuraukset;

"Hyppään,en hyppää, ei hyppään sittenkin!"

Iso kiitos Ellenille tämän ikuistamisesta! :D

Heppa parka...

Tuttuun tapaan jos Ismon päästä liian löysäksi, se tulee esteille hirmu pohjaan ja hyppytila jääkin siinä nollille. Tällä kertaa mokasin sitten pahemman kerran ja jätin ruunan täysin yksin hyppäämään. En terävöittänyt laukkaa tai ennakoinut lähestymistä ja näistä syistä Ismo parka ottikin ennen estettä vielä yhden ylimääräisen laukka-askeleen.
Kiellon sijasta heppa kuitenkin pelasti tilanteen loikkaamalla esteen yli, vaikka kuski olikin sählännyt  ja roikkui nyt vain mukana...Täytyy kyllä kiittää Ismoa erityisen paljon.

(c)Eela

Loppu estetunti eteni onneksi kelvoin suorituksin loppuun asti ja loppujen lopuksi jäikin ihan hyvä fiilis.
Eikä nyt suinkaan unohdeta ennen tuntia ollutta kuvausreissua! Noora ja super söpö Lillis-poni lähtivät lyhykäiselle maastolenkille, ja hölkkäilin itse heidän mukaansa pellolle. Parit oikein suloiset kuvat sain napattua.



Saman viikon perjantai olikin sitten lomalla skipatun normaalin tunnin korvaus. Pääsin pitkästä aikaa keikkumaan Galant-hepan selkään, ja täytyy kyllä myöntää, että Kalevi yllätti minut täysin!
Ennen sen kanssa koko tunti on ollut aina taistelua ja heppa sen kun vain hölkkäili kaula pitkänä eteenpäin, mutta tällä tunnilla pääsimme kerrankin yhteistyön makuun. En kyllä kiellä, etteikö alkutunti ollut samaa vanhaa taistelua ja vetokilpaa...Lopussa Galant esitti kuitenkin hyvin mageita pätkiä!


  Hieno kouluheppa!

Heti seuraavan viikon maanantaina sain alleni jälleen Galantin, mutta tällä kertaa esteiden merkeissä. Kyseessä oli siis nyt oma esteintensiivituntini, jolle en harmillisesti tällä kertaa saaanut vakkari-Ismoa.

Galantin kanssa olemmekin jo entuudessa hypänneet kerran ja silloin ei kyllä ollut hajuakaan kontrollista tai jarruista...Jo heti alkuun voin sanoa, että tämäkin estetunti oli tavallista vauhdikkaampi. Erittäin tehokas sellainen kuitenkin!

Hyppäsimme paria rataa ihan pienin korkeuksin ja koitimme vain löytää tasaista tuntumaa hyvien laukanvaihtojen kera. Galantin kanssa vaihdot esteillä onnistuivat yllättävän hyvin, ellei jopa erinomaisesti! Ennakkoluuloista huolimatta Kalevihan on aivan esteratsun elementissä, kun hyppääminen on kyseessä ja etenkin vaihdot tulevat todella näppärästi.
Tunti menikin siis oikein mallikkaasti pienen ylinopeuden kanssa!
Enää puuttuu vain kuskin ryhti, joka valahti hieman kasaan Galantin koulusatulan takia. 
   


Galant täysissä liekeissä

Ja nyt pääsemme vihdoin viimeisimpään tuntiin.
Pääsin jatkamaan hurjaa esteuraani symppiksella Harri-ponilla, jonka kanssa hyppäsimme jokunen aika sitten. Harri on Wiknerin uusin tulokas (Ellei kahta juuri saapunutta Welshiä lasketa) ja on osoittautunut nyt kahden tunnin jälkeen oikein mukavaksi ratsuksi!

Harri on niin ponimainen, että sitä voisi helposti
luulla pikkuponiksi! Oikeastihan se on
aika korkea! Itse olen reilu 163cm...
(c)Aino

Hyppäsimme tällä(kin) tunnilla vain pientä rataa lyhyiden ravipuomiverryttelyn kera.
Harald oli oikein näppärä ja kulki hyvin omalla moottorilla.
Lopussa aloin taas itse sähläämään ja napattiin viimeiseltä radalta parit puomit mukaan huonojen lähestymisien takia.

(c)Aino 

(c)Aino

Loppujen lopuksi tunti oli kuitenkin oikein onnistunut ja aloin saada hieman parempaa tuntumaa Harriin.
niin hieno poni!

Tähän loppuun saatte vielä kuvat pari päivää sitten saapuneista poneista, sekä upeista malleistan; Emiliasta ja Galantista.
Kyseessä ovat siis Welshponitammat Lola ja Omppu, jotka aloittavat tunneilla vasta vähän ajan päästä.

Tukkajumala Lola!

Syötävän suloinen Omppu 



Emilia & Galant


No mutta tässäpä vasta kattava postauksen kaltainen kasa juttua! Palaillaan.


-Juuli