Pitkästä aikaa ehdin istahtaa koneen äärelle vähän pidemmmäksi toviksi, ja seuraajien toiveiden mukaan luvassa olisi ratsastuspostaus!
Tässä perehdyn nyt yksityiskohtaisesti 9.8. torstain tuntiin. Kyseessä olikin syyskauden ensimmäinen tunti, ja tuli kyllä huomattua lomailun jättämä jäykkyys niin itsessäni, kuin hevosessa. Lisäksi kuumuus alkoi loppua kohden syömään voimia, sillä lämpötilaa löytyi reilut +28 astetta.
Kauden pääsin aloittamaan vanhan ja tutun Patsyn kanssa. Poni on tunnettuun tapaan kovin jännittynyt ja jäykän puoleinen, enkä kyllä vieläkään ymmärrä tämän karvakorvan nappuloita...
 |
| Kaikki kuvat c)Aino ! |
Tunti alkoi hitaalla temmolla ja koitin vain löytää tuntumaa Patsyn. -Tosin tuloksetta :D
Aloitimme rennosti ravaamaan kenttää ympäri ympyröitä ja suunnan vaihtoa tehden. Patsyyn oli vaikea saada pehmeää kontaktia ja jäin todella kovaksi käsistäni. Pariin otteeseen poni rentoutui, mutta kylläkin vain pieneksi hetkeksi.
Ravailujen jälkeen siirryimme päivän ensimmäisiin laukkoihin. Jäimme erillisille pääty-ympyröille ja otimme laukkaa pienissä erissä. Ensin menimme kevyttä ravia 1/4 osan ympyrästä ja sitten istuimme toisen 1/4 osan ympyrästä harjoitusravissa, kunnes nostimme laukan. Laukkaa mentiin aina yksi kierros, ja sitten sama juttu uudestaan.
Alkuun Patsy oli pohkeen takana ja nostot jäivät siis pitkiksi. Parin energisemmän ravipätkän jälkeen nostot alkoivat kuitenkin terävöityä ja parantua. Sain itse myös hiukan korjattua istuntaani Patsyn laukassa. Se on luonnostaan kovin pieni ja tikittävä, mutta onneksi tasainen. Siinä on siis suhteellisen helppo istua, mutta jos haluaa menon näyttävän rennolta, saa itsekkin tehdä paljon työtä myötäämisen kanssa.
Suunnan vaihdettuamme laukannostot ja raviin siirtymiset tasoittuivat, ja voisin jopa sanoa menon näyttäneen ihan siedettävältä.
Tämän jälkeen aloimme tekemään käynnissä loivia kiemurauria ja koitimme parhaamme mukaan taivutella ja asettaa hevosia. Parin kiemuran jälkeen jalustimet löytyivätkin ratsujen kauloilta ja aloimme tulemaan kiemurauria ravissa.
Ensin tulimme niin, että kaikki kaaret mentiin ravissa (kentän kulmat mukaan lukien. ) ja suorat kävelimme. Tässä kohtaa Patsy oli jo aika hyvin pohkeen edessä ja ravisiirtymiset eivät olleet enää niin tahmeita.
Pian kiemuratehtävään tuli pientä muutosta, ja aloimmekin tulemaan suorat ravissa ja kaaret käynnissä.
Patsy alkoi tuntumaan ravissa jo ihan siedettävältä ja pääsin itse istumaan syvemmin satulaan.
Kaikki siirtymiset oli tarkoitus tehdä mahdollisimman voimakkaasti vain istuntaa käyttäen. Käynnistä raviin tämä onnistuikin jo aika mallikkaasti, mutta ravista siirtyminen käyntiin olikin hieman hankalampaa puuhaa. Patsy oli jo niin paljon pohkeen edessä, että vaati vielä enemmän pidätteitä ohjista siirtyäkseen tasaisesti käyntiin.
Parin suunnan vaihdon ja tehtävän muuntelun jälkeen ravailimme loppuravit, mutta ilman jalustimia! Kaikkien iloksi opettaja tokaisi, etttä olisi aika keventää hieman ilman jalustimia.
Ainakin se on hauskan näköistä ellei muuta...:")
Ravailujen jälkeen kävelimme pari kierrosta pitkin ohjin, kunnes tulimmekin jo kaartoon.
Tunti ei ollut tyylipisteiden osalta kovinkaan loistokas, mutta ainakin itse opin taas uutta! Patsy toi hyvin esiin istuntani ongelmat, ja pystyin niitä jo heti hieman korjailemaankin.
Etenkin ravissa jään itse pahasti etukenoon ja samalla jäykistän hartiani. Tästä syystä käteni heiluvat milloin missäkin, ja tuntumaa hevosen suuhun ei ole paljoakaan.
Etukenon aiheuttamana jalkani jää puristukseen polven kohdalta ja jalkani valuu liian taakse. Laukassa virheeni eivät näy yhtä selkeästi, mutta siinäkin etukeno on aivan hirveä.
Pitäisi siis itse saada ryhtiä kehiin ja oppia rentoutumaan oikealla tavalla.
Nyt ei muuta kun seuraavaa tuntia odottelemaan kokemusta rikkaampana!
Palaillaan ensi postauksessa :D
-Juuli
