Tepastelin Wiknerin parkkipaikalta kohti hoitajienhuonetta Ikea-kassit heiluen. Lisäksi olin päättänyt raahata useita kiloja painavan hoitolaukkuni, sekä kulahtaneen tallireppuni mukaan ja voitte vain kuvitella millainen ähkiminen parkkipaikalta kuului, kun kipitin tallia kohti aivan puolikuolleena...
 |
| Yritin fiilistellä upeaa maisemaa ottamalla olevinaan "artkuvia", mutta en kyllä voi sanoa onnistuneeni... |
 |
| Auringon laskiessa Wiknerin värimaailma on kyllä huikea! Kirkkaanpunaiset rakennukset ja moni sävyiset pellot metsineen, ahh. |
Tämän varsinaisen "koettelemuksen" jälkeen sain raahattua kaikki kampeet hoitajienhuoneeseen ja heitin siitä suoraan hoitolaukun olalleni, ja hölkkäilemään täyttä vauhtia yksityistalliin Ismon luokse. Hetken mielenjohteen ansiosta nakkasin heti ruunalle riimun päähän ja lähdin sen kanssa laitumien eteen leikkimään kuvausmallia. Pellonreunaa pitkin kulki tiheä vana jännittävän näköistä sumua, jonka saimme kuvaajan kanssa tallennettua kuvien taka-alalle. Ainakin joten kuten!
 |
| Söpöilyä Ismon kanssa. (c)Aino |
 |
| (c)Aino |
 |
| Tässä yksi tämän kerran lempi otoksistani! (c)Aino |
Pikaisten kuvailujen jälkeen taluttelin Ismon takaisin karsinaansa ja aloitin heti pikaa harjailemaan.
Onneksi heppa ei ollut kovinkaan likainen ja pelkkä perusteellinen hoito riitti tälle kerralle.
Kello tikitti uhkaavasti ja vuorossa olisi tallin Joulujuhlaan tulevan keppihevoskatrillin treenit, enkä ollut ennättänyt, kuin juuri ja juuri harjaamaan Ismon... Puunasin ruunan vauhdilla puhtaaksi korvia myöten, ja heitin lopuksi vielä loimen takaisin päälle.
 |
| Sarjassamme "Ismo ja ihmeellinen mailma" tutustuttiin uuteen pölyharjaan, joka päätyi kovan pohdinnan jälkeen ruunan suuhun asti... (c)Aino |
 |
| Loimi päälle ja veks! (c)Aino |
Aurinko pilkotti vielä pienesti puiden lomasta kaiken tämän Ismoilun jälkeen ja päätin ottaa tilanteen hyödyksi, nappaamalla Romeonkin kameran eteen! Siitä sitten marssin ponitalliin, heitin riimun ponille ja käppäilimme tallin edustalle kuvaamaan.
 |
| Romeo kummasteli tallinomistajan taloa korvat höröllä. Luulisi sen tuntevan jo tallin paikat... (c)Aino |
 |
| Tapu tapu! (c)Aino |
 |
| <3 (c)Aino |
 |
| (c)Aino |
Alkuun suunnittelimme vain ohjelman kulkua ja loppupuolella valitsimme katrilliin tulevat "päähahmot", Joulupukin ja muorin. Roolit kylläkin arvoimme, jotta homma olisi tasapuolista, ja itse ihmeen kaupalla valikoiduin Joulupukiksi, juuri kuten toivoinkin!
Intiimin keskustelutuokion jälkeen suuntasimme katrilliporukalla maneesiin, jonne olimme varannut puolentunnin treenivuoron. Treenit lähtivät rullaamaan aika kivasti ja loppujen lopuksi saatiin koko ohjelma kasaan, ja kaikkien muistiin, ainakin toivon mukaan.
Oma kohokohtani koko showssa on se, kun saavun kentälle Sampo-ponin kärryissä parin tytön vetämänä, haha! Hauskintahan siinä on se, että olen koko porukan "isoin" ja istuskelen kärryissä pienempien ähertäessä...
 |
| Kuvankaunis Wikner! |
Kaiken kepparipuuhan jälkeen palasin takaisin yksityistalliin pesemään Ismon varusteita sunnuntain kisoja varten. Hinkkasin etenkin suitsia vimmatusti ja tarkastelin tarkoin silmin suitsista löytyvää otsapantaa, jonka pari viikkoa sitten Ismolle olin ostanut. Tyytyväisenä sain huomata, että yksikään timantti ei ollut irronnut, jes!
Kun olin saanut kaikki varusteet putsattua ja laitettua paikoilleen, vaihdoin vielä omasta takaa löytyvän satulahuovan kisoja odottelemaan.
 |
| Romeon harjailua vielä iltamyöhään. (c)Aino |
Tallipäivän lopuksi vuorossa oli vielä Romeon hoito!
Ruuna ihmeellisen oli hilpeällä päällä heti karsinaan saapuessani ja voi, että kun tuo poni osaakin piristää päivääni.
Selvitin Romeon harja huolella läpi ja tietenkin harjasin normaaliin tapaan koko ponin.
Kello alkoi olla jo aika paljon ja heitin siinä sitten heipat Romeolle parin namin kera!
Päivä alkoi olla pulkassa ja oli aika lähteä kaverilleni! Ängin miljoonat kassit ja laukkuni auton takaluukkuun, ja lähdimme sitten köröttelemään illan pimeydessä mahat m uristen kohti kaverini matalaa majaa!
Ilta sujuikin ruuan ja lautapelien parissa, sekä pari Instagram-liveä tuli pidettyä vaihtelevin tunnelmin.
Nukkuumaan meno ei houkuttanut kumpaakaan ja kuten arvata saattoi, valvoimme hieman liikaa...
Herätyskellon soidessa kömmin ylös sängystä ja kipaisin heti vessaan vaihtamaan kisavaatteita päälle. Samalla huomasin, että yön aikana ulos oli satanut pieni kerros lunta ja edelleen taivaalta tuprutti tiheään tahtiin hiutaleita.
Pienen säädön jälkeen olimmekin valmis lähtöön!
Koko aamu-aamupäivä sujui tallilla aika leppoisasti, suurimman osan ajasta seisoskelin maneesissa ratoja katsellessa.
Kyseessä olivat siis seuramestaruus estekisat, joissa olin itse menossa 60cm luokan Ismolla!
Parin tunnin odottelun jälkeen sain vihdoin vetäistä ratsastuskamat päälleni ja suunnata luokkani ratakävelyyn.
No niin, rata oli muistissa, kamat päällä ja Ismo juuri toiselta radalta tulleena. Oli aika nousta selkään!
 |
| Komea poika! (c)Aino |
Ruuna oli alkuun todella vireänä ja katsomossa vilisevä ihmisslauma ei suorastaan laimentanut tilannetta.
Laukkojen ja ravien jälkeen otimmekin pari verkkahyppyä ja ne onnistuivat aika hyvin! Muistin itse ratsastaa loppuun asti esteille ja sain Ismoon enemmän kontrollia.
Hetken päästä oli ravit ravailtu ja esteet hypitty, seuraavaksi sitten radalle!
Lyhyen odottelun jälkeen kaiuttimista kaikui oma nimeni ja hetkellisen lamaantumisen jälkeen ravailin kentän keskelle tervehtimään. Pilli soi ja siinä sitten mentiin!
 |
| Tässä kirjaimellisesti makaan Ismon kaulalla toivoen, että pysyn "hurjassa" hypyssä kyydissä! (c)Sofia |
En ratsastanut esteelle loppuun asti ja suorastaan tuuppasin Ismoa hyppäämään...Tämän säädön seurauksena ponnistus tuli todella pohjaan ja hyppy oli paikaltaan lähtevä jänisloikka. Yritä siinä sitten istua siististi kyydissä, huhhuh!
 |
| Tomeran näköinen Ismo! (c)Sofia |
Loppu rata sujui ihan mukavasti rytmin kannalta ja sain kerrankin hyvät tiet ratsastettua! Mutta sitten neljännellä esteellä toistin taas saman virheen, joka johtikin siihen, että nappasimme puomin matkaan ja tulokseemme pärähti neljä virhepistettä...No, ei se yksi pudotus maailmaa kaada! Harmittaa vain, sillä tavoitteena oli puhdas rata.
 |
| Tässä taas yksi oiva esimerkki siitä, kuinka lähelle estettä Ismo tulee... (c)Aino |
Radasta jäi ihan mukava fiilis ja Ismo tuntui todella kivalta! Ainoastaan omat virheeni jäivät hetkeksi kummittelemaan pääkoppaan ja pieni harmituksen tunne kolkutti ovella.
Tein tismalleen ne virheet mitä piti väitellä...Jospa sitä parantaisi omaa keskittymiskykyä?
Radan jälkeen kävelin verkka-alueella hetken aikaa, kunnes oli aika hypätä selästä alas ja lähteä talliin. Talutin Ismoa hymy huulilla kohti tallin ovia ja kyllä siinä hetkellisesti havahtui ympärillä olevasta kauneudesta. Vähäiset lumen rippeet kimaltelivat kauniisti auringon säteillessä kirkkaana taivalla, ai että!
Otin ruunalta heti karsinaan tullessa varusteet pois ja harjailin kaikessa rauhassa nauttien sunnuntai iltapäivästä. Salakavalasti annoin vielä parit heppanamit palkkioksi. Lopuksi heitin loimen Ismolle selkään ja hyvästelin sen siltä erää.
Tämän jälkeen rupattelin hetken aikaa tuttavien kanssa ja pitkän mietiskelyn jälkeen lisäsin koulukisojen ilmoittautumiseeni Ismon toivehepaksi. Ensi viikolla luvassa siis seuramestaruus koulukisat ja itse köröttelen niissä helppo C luokan, ratsutoiveina Romeo ja Ismo!
Saa sitten nähdä kenen selkään pääsen koulukiemuroita vääntämään.
Taas olisi yksi kisaviikonloppu takana ja hyvin mielin tästä jatketaan, ensi postaukseen!
-Juuli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti