keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Villuvarsasta suoraan satulaan

Nyt olisi taas hetken mielijohteen ansioista luvassa "kysymyksiä ja vastauksia" postaus!

Laitoin instagramiin kuvan, jonka kommentteihin sai jättää hevosaiheisia kysymyksiä, ja jonkin verranhan niitä tulikin. Jotta postaus ei veny hirmuisen pitkäksi, niin eiköhän mennä itse kysymyksiin?

Lempi shetlanninponi Wikneriltä? -Harmillisesti itse olin jo Wiknerillä aloitettuani liian iso kokoinen shettiksille, joten en niiden kanssa ole sen koomin päässyt puuhaamaan. Mutta lempiponi näin näkemäni perusteella on ehdottomasti pieni ja pyöreä Sampo!

Syötävän suloinen Sampo!
(c)Sofia
 Miten pääsit aloittamaan ratsastuksen? -Monia vuosia olin ollut totaali heppahullu ja aktiivinen Villivarsa-lehden lukija, mutta silloin en vielä ajatellut haluavani itse hevosen selkään. Kuitenkin sitten 2012 kesällä sain varsinaisen ratsastuskuumeen, jonka seuraksena monien vaatimusten ja anelujen jälkeen pääsimme vanhempien kanssa yhteisymmärrykseen ratsastuksen suhteen. Samaisena kesänä löysimmekin mökiltämme aivan parin minuutin automatkan päästä ratsastuskoulun, Nygårdin tallin! Sinne suuntasin sitten talutustunneille ja aloitin varsinaisesti ratsastamaan.

Top 5 lempparia wikneriltä? -Apua, tämä on vaikea kysymys! Ensimmäisenä tulee tietenkin Romeo ja vahvana kakkosena Ismo. Tykkään niin tasavertaisesti kaikista, että en osaa ollenkaan asetella niitä järjestykseen...Taidan skipata tämän kysymyksen, liian hankalaa!


Lempi hevosrotu? -Varmaankin Eestinhevoset vievät sen ykköspaikan!

Kauanko olet hoitanut Romeota? -Sen hoitamisen aloitin 5.1. 2016, eli nyt tässä vajaan kahden kuukauden päästä tulee kaksi-vuotta täyteen.

Itse stara, Romeo.
(c)Aino
Kauan olet ratsastanut aktiivisesti? -Vähintään kerran viikossa olen käynyt 2014 syksystä lähtien, eli nyt vähän päälle kolme-vuotta.

Mikä on parasta Romeossa? -Oi voi, Romeosta löytyy niin paljon hyviä (ja huonoja) puolia, että valinnasta tulee vaikea! Ehkä kuitenkin se, että poni kuvastaa hirmuisesti itseäni. Se on aika hupaisaa,  kun huomaa miten poni heijastaa omaa fiilistäni. Esimerkiksi, kun tulen iloisena karsinaan ja harjatessa höpöttelen lempeästi omiani=Romeo nuuhkii taskujani innoissaan ja korvat hörössä tunkee päätään syliin. Sitten taas, kun astelen karsinaan rankan koulupäivän jälkeen ärtyisänä ja alan äkkipikaisin liikkein varustamaan=Romeo luimii ja näyttää nyrpeää naamaa.

Tärkein hevosmuisto? -Tämä on paha! Nyt puhutaankin tärkeimmästä muistosta...hmm. Varmaankin se, kun Romeota edeltävä lempihevoseni, Tenor oli 2015 kesäloman aikana lähtenyt Wikneriltä pois, vietämään eläkepäiviänsä maaseudulle rauhaisan omakotitalon pihaan täysin tietämättäni. Vasta tuntien alettua sain kuulla, että Tenor oli lähtenyt. Olin aivan surun murtamana monia päiviä ja mietin ainoastaan sitä hetkeä, kun viimeisen tunnin jälkeen hoidin Tenorin huolimattomasti pois, enkä hyvästellyt sitä kunnolla ennen lomille lähtöä. Edelleen herkistyn Tenorin kuvia katsellessa... No mutta sitten jonkin ajan päästä päädyimme juttelemaan tallinomistajan kanssa Tenorista ja hän tarjoutui jakamaan ponin asuinpaikan osoitteen, jotta voisin mennä sitä salakavalasti moikkaamaan jos uudelle omistajalle vain sopii. Kesän lopulla ajoimmekin äidin kanssa Tenoria katsomaan. Heti autosta poistuttuani näin papparaisen mutustelemassa vehreää ruohoa suurella laitumella. Sen reunustalla pilkotti suloinen pienitalli ja viereisessä aitauksessa seisoskeli pyöreähkö valkoinen shetlanninponi. Hetken päästä en pystynyt enää pidättelemään tunteitani, ja purskahdin itkuun. Itkin osittain kuitenkin onnesta, sillä Tenor oli päässyt niin ihanaan paikkaan asumaan elämänsä loppuun asti. Itse pääsi sitten vielä omistajan kanssa käydyn juttutuokion jälkeen reiluksi tunniksi oleskelemaan Tenorin seuraan laitumelle. Harjailin ponia sen vaeltaessa laitumenreunaa pitkin ja yksinkertaisesti vain nautin siitä hetkestä. Ennen lähtöä annoin mitä suurimman halauksen Tenorille ja sanoin hyvästit. Olen kiitollinen, että sain yhden rakkaimman hevosystäväni hyvästellä noinkin hyvin.

Pikku Juuli ja kyllästyneen näköinen Tenor, 2015 toukokuussa.
Miksi juuri Romeo ja Ismo? -Romeon kanssa matka tähän päivään asti on ollut mutkikas ja paljon on ehtinyt tapahtua. Ponissa on vain sitä jotakin erikoista, mitä kaikissa muissa ei ole. Lisäksi aijemman vastauksen mukaan; Romeo kuvastaa niin paljon itseäni ja sen kanssa on pitkän viha-rakkaussuhteem jälkeen syntynyt hyvin erityinen side, että en ponista voisi luopua millään hinnalla! Onhan Romeo myös aikamoinen opettaja ollut, etenkin ratsastuksen puolella.
Ismo taas valtasi sydämmeni ensi silmäyksellä. Ruunan ryhdikäs kroppa ja upeat askeleet ovat vain niin lumoavia, että eihän siitä voi olla tykkäämättä! Ismo on myös juuri sellaisen "unelmahevosen" näköinen, josta saa jo pelkän ulkonäön perusteella täydellisen mielikuvan korkeatasoisesta estetykistä! Lisäksi se oli hevonen, jonka ajattelin olevan itselleni vain ikuinen haave, sillä koin olevani liian alhaisella tasolla ratsastuksen suhteen, että pääsisin koskaan noinkin vaativan ja hienon hevosen selkään. Onhan Ismolla vielä kaiken lisäksi aivan ihana luonne!

Miksi aloitit juuri Wiknerillä, mikä on siellä parasta? -En oikeastaan tiedä miten juuri Wiknerille päädyin, osittain se on sattumaa! 2014 syksyllä etsimme netistä äidin kanssa talleja, joilla voisin mahdollisesti jatkaa harrastamista ja aloittaa kerran viikossa käymään tunneilla. Ratsutila Wikner vain ponnahti kaikien tallien seasta esiin ja itse jo kuvien perusteella päätin, että tuonne menen! Sen jälkeen vain tupsahdin tallinpihaan ja elämäni Wiknerillä alkoi. Parasta Wiknerissä on varmaankin yleisfiilis, joka huokuaa joka paikassa. Aina sieltä löytyy se positiivuus ja ystävällisyys, jotka luovat tallille aika hyvän maineen. Lisäksi suurimman vaikutuksen tekee varmasti ainutlaatuinen tallinomistaja!

Parasta Ismon ratsastamisessa? -Ehkäpä se, että Ismon saa aika helposti kuuntelemaan. En meinaa nyt sitä, että aina se tottelee jokaista apuania, vaan itsessään sitä kontaktia, jonka Ismoon saa! Onhan Ismon kanssa omat haasteensa sen suuren koonsa takia, mutta kaikinpuolin upea heppa on!

Kuva ensimmäiseltä esteintensiivitunnilta Ismon kanssa. Klassinen kevennys
könötys meneillään, mutta mitäs pienistä, tuossahan me olimmekin estetunnilla vetämässä alkuverkkaa!
(c)Annastiina

Mikä on oma vahvuutesi ratsastuksessa? -Tätä kysymystä osasinkin odottaa, ja kauhulla! Olen niin paha perfektionisti ja en osaa kehua itseäni lainaakaan, joten tähänkin on hyvin vaikea sanoa mitään...Taidanpa hieman ilkeästi jättää tämänkin välistä!

Ensimäinen hevonen/poni, jolla ratsastit? -Ensimmäisen ratsastustuntini menin Nygårdin tallin Viki ponilla, mutta jos Wiknerin asukkaista puhutaan, niin Rosis oli ensimmäinen, jonka selkään pääsin.

Minä ja Rosis, ensimmäisellä tunnilla 2014.
Koulu vai esteet? -Itse olen niin tasavertaisesti koulu- ja esteratsastaja, etten pysty valitsemaan kumpi on mieleisempää, mutta sanotaanpa vaikka, että tällä hetkellä kouluratsastus on vahvemmalla alalla.

Minkälainen on unelmiesi hevonen? -Unelmahevonen on mielikuvitukseni tuottama täysin musta, kiiltävän turkin omistama ori, jolta löytyy pienehkö tähti paksun otsatukan alta. Tämän hevosen kanssa oltaisiin korkean tason koulu- ja esteratsukko! Jos taas pitäisi sanoa jo olemassa oleva unelmahevonen, niin varmasti Ismo olisi juuri sellainen.

Mitä hevosia haluaisit päästä testaamaaan Wiknerillä, joilla et ole vielä koskaan mennyt? -Tällä hetkellä haluaisin kavuta Jollen tai Cassun selkään, ne ovat itselle vielä täysin tuntemattomia hevosia!

Kuka oli ensimmäinen hevonen, jolla laukkasit? -Nygårdin tallin Viiger!

Oletko koskaan mennyt Wiknerillä asuvalla Myyllä, Harmonylla, Hannilla tai Gazellella? -Kasvoin niin nopeasti Wiknerillä aloitettuani, että en ehtinyt paljoa welsheillä mennä.sitten taas, kun olisin ollut vielä sopivan kokoinen, niin taitoni eivät kyseisiin poneihin riittänyt. Kuitenkin viime kaudella pääsin leikkitunnilla pariksi minuutiksi Hannin selkään sekä sitten 2017 kesäleirillä menin ensimmäisen ja viimeisen tuntini Gazellella!

Lempi hevosesi/ponisi, kun aloitit Wiknerillä? -Ehdottomia lemppareita olivat Buffalo ja Rosis.

Buffalo-poni laiduntamassa.
(c)Maiju
Lempi hevonen jos Wiknerin asukkaita ei lasketa? -Apua, onpa vaikeaa! Itse en juurikaan koskaan pääse muiden hevosten selkään, niin eipä niitä heppatuttuja sen kummemmin ole. Joudun tämänkin skippaamaan, sillä en yksinkertaisesti keksi vastausta!

Hevonen, joka on opettanut sinulle paljon? -Jokainen hevonen opettaa eri asioita omalla tavallaan, mutta varmasti Romeo on yksi suurimmista opetusmestareista!

Haluaisitko tulevaisuudessa hevosammatin? -No kyllähän sellainen olisi mukava! Tosin mistäs sitä tietää jos innostun jostain muusta ammatista tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä hevosammatti olisi haaveena.

Paras asia Ismossa?  -Niitä on monia! Varmankin se, että ruuna omistaa hirmu kivan luonteen.

Huhhuh, venyihän tämä postaus kuitenkin melko pitkäksi, vaikka jätin suuren määrän kysymyksiäkin pois. No, toivottavasti tämä postaus antoi vastauksia teidän kysymyksiinne. Jos jokin vielä askarruttaa, niin kommenttia saa heittää!

-Juuli




1 kommentti:

  1. Moi! En tiiä luetko tätä näin 5 vuotta jälkikäteen mut ihana oli lukea Tenorista! Se oli mun lempihevonen Wiknerillä kunnes muutin pois 2009. Kerran käytiin siellä ajelemassa 2014 ja kävin moikkaamassa sitä tallissa ja se oli vika kerta ku näin Tenorin. Oon ajatellut sitä hevosta usein! Hyvä että se pääsi kivaan paikkaan viettämään eläkepäiviään!

    VastaaPoista