Rusketusrajoja ja hiekkapilviä

"Kevät, oi kevät. Se vasta ihanaa aikaa onkin. Ruohon korret alkavat poukkoilla lujaa vauhtia maakuoren läpi ja pikkuhiljaa jokainen ojanpenkka täyttyy kirkkaan värisistä kukista.

Samaan aikaan elämä ratsutila Wiknerillä alkaa kukoistamaan. Hevosiin iskee keväinen riemu ja kenttäkausi alkaa. Pian jokaisen ratsastajan tunnistaa t-paidan ja ratsastushanskojen luomista rusketusrajoista.

Kentänlaita kuhisee innokaita tallityttöjä, jotka hikihatussa räpsivät kameroillaan kuvia. Hiekka lentelee suurina pilvinä ilmaan, kun hevoset ravaavat laidan vierustalla. Tallinseinämiä pitkin kaikuu satuloiden narina ja kentältä kuuluu epämääräisiä maiskutuksia."

Tälläistä onkin viimeiset parisen viikkoa ollut, ja kevät se vaan jatkaa tuloaan. Ei enää edes kauaa, kun starttaa se kauan odotettu kesäloma. 

Tähän väliin ajattelin luoda tälläisen tunnelmallisemman postauksen, jossa on entistä enemmän kuvailua!

Pääsimme aloittamaan "puomikauden"
 joku aika sitten, ja tässä olemmekin ensimmäisiä
kertoja Romeon kanssa ulkona. :D
(c)Ines  

Pieni, pyöreä, ja hyvin suloinen lihapulla
(c)Ines

Ei niin pieni ja pyöreä lihapulla...Pikemminkin
 suuri kebabtanko?
(c)Ines

(c)Ines 

(c)Aino

 "Satulaan noustuani hymyni kohosi korviin saakka. Kesäinen fiilis valtasi koko kropan, ja oli kerrassaan mahtavaa avata kenttäkausi. Vihdoin ja viimein!

Ei kulunut kuitenkaan kauaa, kun luontoäiti päätti heittää sateen niskoillemme ja taivaalle kokoontui suuri joukko harmaita pilviä. Pisarat ponnahtelivat kypärän kautta reisille ja viimainen tuuli puski vaatteiden lävitse. Sama ei niin keväinen tuuli kiemurteli tiensä tallin räystäisiin, jotka alkoivat sillä samalla hetkellä vihelteelmään. Korkea ääni tunkeutui korviin ja märkä tunnelma alkoi ottaa vallan. Fiilis oli silti katossa ja tuntui, kuin olisin vajonnut kauas pois omaan taianomaiseen kuplaani."

Korkattiin kenttäkausi Bajun kanssa, mutta kylläkin hieman sateisin tunnelmin...
(c)Aino

Iloisin mielin päättyy siis tämäkin postaus ja samoin taisi kyllä päättyä päivä tuntikin. Oli varsin vapauttavaa viilettää pimeän maneesikauden jälkeen ulkoilmassa. Ahh, ihanaa!

Nyt kuitenkin kiitän ja kuittaan, ensi postaukseen siis!

-Juuli

(psst! Postaustoiveita saisi heitellä kommentteihin. Omat ideat alkavat olla vähissä... :D)